Kun henkimaailman asiat oli saatu kuntoon, oli aika ryhtyä siihen puuhaan, jota varten tänne asti oli hankkiuduttu, eli vuorelle kiipeämiseen. Ohjelmassa oli käynti ykkösleirissä, huolellisen akklimatisoitumissuunnitelman mukaisesti kuitenkin ilman yöpymistä. Samalla ykköseen kuljetettaisiin sellaisia varusteita, joita tarvittaisiin vasta ylempänä vuorella.…
Jotta retki onnistuisi hyvin ja onnettomuuksilta vältyttäisiin, retkikunnalle täytyy hankkia korkeampien voimien siunaus. Siksi ennen vuorelle kiipeämistä järjestetään puja.
Juhlaa aletaan valmistella heti aamusta. Valmiina olevaan kivijalustaan kiinnitetään puinen salko, josta rukouslippujen narut viritetään kaikkiin ilmansuuntiin. Retkikunnan sherpat vetävät rullalta uusia kirkkaita viirejä ja vetävät narut niin, että viirit sulkevat piiriinsä koko leirin.…
Ensimmäinen aamu perusleirissä (5700 m) valkeni aurinkoisena. Retkikunta totutteli oloonsa ympäristössä, joka oli oleva koti ainakin seuraavat kolme viikkoa. Ruokailuteltasta tuli heti oman leirin sosiaalinen keskus. Vieressä olivat keittiö- ja varastoteltta ja parinkymmenen metrin säteellä retkeilijöiden omat teltat ja suihkuteltta sekä leirin laidalla vessa.…
Koitti lähestymisretken viimeinen päivä, ja retkikunta pääsi vihdoin ABC:hen (advanced base camp) eli varsinaiseen perusleiriin. Kävely välileiristä kesti nelisen tuntia. Tientapainen vei kiinalaisen tarkkailuaseman ohitse ja Palung-jäätikön laitaan, jossa se viimein häipyi olemattomiin. Jonkinlainen polku vei valtavien moreenikumpujen lomitse ja vihreiden jäätikkölampien sivuitse jäätikön vastakkaiselle reunalle, missä ylitettiin vielä Zhushu-jäätikön sulava alaosa, ennen kuin noustiin Dzapowa Ri -vuoren läntisille alarinteille ja kuljettiin loppumatka vuoren ja Gyabrag-jäätikön välisellä harjulla perusleiriin.…
Välileirissä (5100 m) vietettiin taas yksi kokonainen päivä hyvän akklimatisoitumisen varmistamiseksi. Neuvottelut tiibetiläisten ajomiesten kanssa riittävästä määrästä jakkeja seuraavan päivän kuljetukseen ottivat myös aikansa.
Välileiri (interim camp) on pieni tasainen kenttä Gyabrag-jäätikön reunamoreenin juurella. Paikalla on vakituisesti muutama iso teltta, joista ainakin yksi toimii teetupana ja palvelee paikkakunnan kulkijoita sekä tietenkin retkikuntia.…
Kiinalaisessa perusleirissä enimmät varusteet sälytettiin jakkien huoleksi ja retkikunnan jäsenet heittivät selkäänsä kevyen päivärepun, jossa oli evästä, vettä ja lämmintä vaatetta. Tie jatkui ajokelpoisena, mutta tämä päivämatka taitettiin kävellen, jotta elimistöllä olisi aikaa tottua alati ohenevaan ilmaan. Määränpäänä oli ns. välileiri (interim camp), jossa yövytään vain vuorelle päin mennessä, ei enää paluumatkalla.…
Toinen päivä kiinalaisessa perusleirissä valkeni kirkkaana: Cho Oyu pienempine ympäröivine vuorineen näkyi ensi kerran kokonaan. Kansanretkeilijä nousi taas viereisille kukkuloille noin 5100 metriin. Sieltä koko vuoriryhmä näkyi mainiosti, ja kameran muistiin tallentui panoraaman viipaleita (koottu palapeli tulee esille aikanaan).
Naapurissa rivissä seisovat tyhjänä odotelleet teltat saivat asukkaita, kun bussi toi leiriin uuden retkikunnan.…
Jatkokertomus alkakoon sieltä, minne autokyyti päättyi ja mistä kävelyretki kohti vuorta alkoi. Viimeinen ajomatka pikkubussilla vei retkikunnan pölyistä tietä Tingrin kylästä halki laajan tasangon ja yli ruskeiden kukkuloiden ns. kiinalaiseen perusleiriin (4900 m) noin neljänkymmenen kilometrin päähän. Matkan varrella näkyi horisontissa etuvasemmalla osittain pilvien peittämä Everest.…
Kylla kansanretkeilijan kulttuurimatkailuinto on nyt aika vahissa. Pakolliset temppelivierailut on tehty seka hindu-, buddha- etta apinatemppeliin. Hindutemppelialueella joen rannassa karytettiin lihaa ja varikkaasti maalatut pyhat miehet esiintyivat turistien kameroille. Buddhan puolella oli jotenkin siistimpi ja kaupallisempi meininki. Kaikki on tietty tuhansia vuosia vanhaa, ja paikat ja tavat nykyaan aivan samat kuin silloin kun kainuulaiset vasta laskeutuivat puista.…
Retkikunta palasi vuorelta pikavauhtia. Viimeiset jasenet tulivat alas lauantaina, jolloin myos sherpat purkivat jaljella olleet ylaleirit. Sunnuntaiaamuna purettiin perusleiri, pakattiin kamat jakkien kannettaviksi ja kaveltiin tien paahan eli valileiriin. Sielta maastoautoilla Tingriin ja edelleen valtatieta pitkin rajakaupunki Zhangmuun, jonne saavuttiin iltapimealla.…
Kansanretkeilijan retkikunta paasi lauantaina Tiibetin puolelle Nyalamiin, missa on syoty hyvin, nukuttu erittain hyvatasoisessa hotellissa ja vietetty sunnuntaiaamupaivaa kavellen ymparoivilla kukkuloilla.
Kunnon puolesta olisi voinut kivuta ylemmaksikin, mutta kansanretkeilija tietaa kokemuksesta, etta jos ensimmaisena paivana ryntaa yli neljaan kilometriin, seuraa ankara paansarky.…
Kansanretkeilija on toista paivaa pilvisessa, lampiman tihkusateisessa Nepalin paakaupungissa. Aika on mennyt aivan kokonaan retkikunnan valmisteluihin, ehkapa nahtavyyksia ehtii katsella retkelta palattua.
Everest-kengat on ostettu, ne tuntuvat istuvan villasukkien kanssa aika hyvin. Jaarautoihin piti ostaa pidennetty keskiosa, jotta ne ylettyvat valtavien kenkien paasta paahan.…
Keskiviikkoaamuna 1.9. nousee Helsingin maalaiskunnan lentokentältä Sassin MD-80 kyydissään kansanretkeilijä. Arlandassa kone vaihtuu Qatarin A330:een, joka suuntaa Persianlahden rannalle Dohaan. Muutaman tunnin öisen odottelun jälkeen toinen samanlainen kone ottaa ja kyyditsee retkeilijän Kathmandun Tribhuvanin lentokentälle. Siellä pitäisi olla portilla vastassa Everest Parivar Expeditionin työntekijän, joka saattaa matkustajan Beijing-hotelliin.…
Tämä on Kansanretki 6000:n viimeinen ylävuoristokuva. On laskeuduttu Piscolta jäätikön reunaan, mutta ennen kämpälle pääsyä on ylitettävä vielä kerran saatanallis-perkeleellinen louhikko. Kämppä on piilossa reunamoreenin tuolla puolen, varjossa. Nouseva aurinko valaisee Huandoyn amfiteatterin.
Tämä on myös vastakuva Chopicalquin moreenileiristä otetulle kuvalle.…
Kuten aiemmin on kerrottu, päätettiin tehdä vielä yksi pikaretki kolmestaan ilman apuhenkilökuntaa. Tässä vain pari kuvaa ja muutama reunahuomautus.
Vuoristoissa on näköjään yleinen sellainen maastonmuoto, että isommasta laaksosta pienempään on ensin jyrkkä nousu ja sitten melko tasaista ja helppokulkuista. Piscon kämppä sijaitsee tällaisen kolmannen asteen laakson perällä.…
Alpamayon perusleiristä riennettiin 1.7. alas päälaaksoon, ohi smaragdi- ja ruovikkojärven sekä Llamacorral-leirin aina Cashapampaan asti. Kunnon päivämatka, onneksi alamäkeä. Perillä oltiin myöhään iltapäivällä, eikä autokyytiä kaupunkiin enää ollutkaan saatavissa.
Ruokailu ja majoitus järjestyi talossa, jonka alakerrassa pidettiin kuppilantapaista. Ruoaksi oli pientä jyrsijää, jota Euroopassa luullaan lemmikkieläimeksi.…
