Kotiseutuleipäkokemuksessa itse leipäaines on välttämätön, muttei yksinään laisinkaan riittävä osatekijä. Äärimmäisen tärkeä on vierailu leipäpuodissa, kansanihmisten kohtaaminen, myyjän kanssa jutustelu ja leipien valinta. Leivän ja kahvin tuoksujen hengittäminen. Leipiä reppuun pakatessa hulmahtava tietoisuus alkavasta kuukausien poissaolosta.
Leipomo on siinä korttelissa, josta minä olen kotoisin.
Junien lähtöjä edeltävien puolituntisten aikana leipäpuodissa tihenee kohtaamisten mahdollisuus. Vuosien takaiset hulmahdukset, kuinka kaikki nyt onkin haaleampaa kuin viikon vanha ruisleipä.
Sitten äkkiä on kiire, kyyti odottaa sakkopaikalla.
Vastaa