Oudot ambienssit, osa 3

3 Responses to Oudot ambienssit, osa 3

1. Petri Sainio says:

   11.9.2006 at 12.55

   Ensimmäiset sekunnit assosioituivat hiihtoon, mutta sitten näin sieluni silmillä miehen korkealla vuorella kiipeilyhakku kädessä tekemässä nousua kohden huippua; raskasta hengitystä, tuulta mikrofonissa ja todennäköisesti – huikeita näkymiä!…
2. Juha R. says:

   16.9.2006 at 17.28

   Sivistynyt (?) arvaus… jääraudat iskeytyvät lumeen noin 6500 metrin korkeudessä vuonna 1999… Canaleta!
3. Matti Sunell says:

   16.9.2006 at 18.06

   Juha tietää, hänhän oli samassa kohdassa runsasta puolta tuntia myöhemmin. Canaleta on Aconcaguan huippuharjanteelle johtava jyrkähkö kuru, joka tuolloin oli onneksi kovan lumen peitossa ja siten vaivattomasti kiivettävissä. Minulla on tuosta kohdasta reittiä äänitystä vartin verran, ja valikoin tähän sellaisen minuutin, jossa on mahdollisimman vähän tuulen puhinaa mikrofonissa, kiipeilijän huohotusta ja yskintää. Näin voimme keskittyä kuulemaan lumen sointia, kun jääraudat ja hakun perä pureutuvat siihen. Lumen klangi on mielestäni ankaran kireä. Ilmeisesti ääni on sitä korkeampi, mitä kylmempää on.