Saatat myös pitää

Kiinalaisessa perusleirissä enimmät varusteet sälytettiin jakkien huoleksi ja retkikunnan jäsenet heittivät selkäänsä kevyen päivärepun, jossa oli evästä, vettä ja lämmintä vaatetta. Tie jatkui ajokelpoisena, mutta tämä päivämatka taitettiin kävellen, jotta elimistöllä olisi aikaa tottua alati ohenevaan ilmaan. Määränpäänä oli ns. välileiri (interim camp), jossa yövytään vain vuorelle päin mennessä, ei enää paluumatkalla.…

17.6. käveltiin reippaasti Ishincan perusleiristä tien päähän Cochapampaan, heitettiin tavarat aasien ja hevosten selästä Hiaceen ja ajettiin Huaraziin. Ei tainnut kukaan asioida kioskilla, omat vesipullot vain juotiin tyhjiksi ja ajateltiin kaupungissa odottavaa ravintolaillallista.
Huascarán oli pilvien peitossa, ja kahden päivän päästä piti sinne jo suunnattaman.…

Itä-Euroopan kesäaika ennätti keikahtaa sunnuntain puolelle, kun kansanretkeilijä hieman väkinäisesti pakertaen sai työnnettyä edellisen artikkelin julkaisuputkeen. Seuraavallekin päivälle oli varattu tila kunnon jutulle, ennen kuin lakkaamattomat kuva-arvoitukset taas pääsisivät vallalle. Harkinnassa oli Sipoonkorpikin, mutta lopulta kansanretkeilijä päätti kuvata auringonnousun Vuosaarenalpilta, jos heräisi ajoissa ilman pakkokeinoja.…