Neil Young ja Abba

Monet musiikinystävät ovat ihmetelleet, miksi Abban kapellimestari Brightonin euroviisuissa 6.4.1974 oli niin tutun näköinen. Voisiko se olla… Kyllä: Eksaktin estetiikan laboratorion musiikinhistorialliset tutkimukset ovat vahvistaneet, että orkesteria todella johti tuona iltana Neil Young. Tässä hän juhlii Waterloo-kappaleen voittoa Abban ja Stikkanin kanssa.

Neil Youngin keikkakalenteri osoittaa, että Youngilla oli tuolloin tauko omista esiintymisistään: edellinen konsertti oli 26.3. ja seuraava vasta 16.5. Fridalla oli oman soololevynsä äänityksiä 27.3. ja Agnethalla 28.3. Abba matkusti Englantiin 1.4. On todennäköistä, että Young saapui samoihin aikoihin ja orkesteriharjoitukset pidettiin huhtikuun ensimmäisinä päivinä.

Abban ja Neil Youngin yhteistyön juuret ovat ehkä jo vuoden 1972 lopulla. Tuolloin Stikkan tilasi Ring Ringin englanninkielisen sanoituksen Neil Sedakalta. On esitetty vahvoja epäilyjä, että Young käytti röyhkeästi Sedakan nimeä pseudonyyminä ja hän itse asiassa kirjoitti Ring Ringin sanat.


julkaisi

tämän aihepiiriin

kuuluvan jutun.

Kommentit

4 vastausta artikkeliin “Neil Young ja Abba”

  1. Mutta tuo napoleonhahmoinen tyyppihän todellakin näyttää Neil Youngilta!…

  2. Neil Younghan se siellä! On se kova jätkä kun on niin monipuolinen ja monessa mukana!

  3. JR

    Parempi ajankohta tämän artikkelin julkaisulle olisi ollut ennemminkin keskiviikko.

    1. Tai tänään. Kolmekymmentäviisi vuotta tuosta on kulunut. Rinnekadun kerrostalonaapurit taisivat eräitäkin kertoja nauttia yläkerran pikku-Bennyn D-duurisointurämpytyksestä. Alkusoittoa pidemmälle en kappaletta valitettavasti osannut, mutta voin nyt paljastaa säkeistön loput soinnut niille, joita asia jäi tuolloin vaivaamaan: D E/D A/C# G/B A 2 kertaa ja sitten Bm:n ja E/G#:n kautta kertosäkeeseen ja Janne Schafferin keksimään riffiiin. Huomiota kiinnittää terssikäännösten suuri osuus.

      Suomen yleisradiossa taidettiin soittaa melko paljon myös ruotsinkielistä Waterloota. Muistan pätkiä tuolloin veisaamistamme korvakuulolta omaan suuhumme mukautetuista säkeistä, ja aivan viime aikoina olen verrannut niitä levykirjaseen painettuihin virallisiin sanoihin. Kiintoisaa.

      Mikä teki alun ränttätäntästä niin kiehtovan? Siinähän rämpyttää akustinen ja sähkökitara sekä piano, basso ja rummut, mutta törähtää myös Moog! Ei sitä klangia saanut yhdestä pianosta, vaikka otti etulevyn irti ja soitti täysillä, mutta ainahan saattoi kuvitella.

      En muuten ole vieläkään opetellut aivan kunnolla, miten Benny Waterloossa soittaa, vaan yritän aina saada soitettua pianolla kaikki stemmat yhtä aikaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *