Tässäpä vastakuva esimerkiksi tälle maisemalle. Vuosaaren sataman, ratapihan ja Porvarinlahden rajaamaksi jäi alue, jonne pääsee maitse vain kahden sillan kautta ratapihan yli. Siellä on yksi maatalo ja muutama mökki. Porvarinlahden rantaraittia kiertävät sunnuntaikävelijöiden ja talvella kansanhiihtäjien joukot, mutta täällä käy vähemmän väkeä.
Sataman koillislaitaan rakennettiin valtava, lähes kilometrin mittainen melumuuri, joka näkyy kauas itäpuolen rannoille ja saariin. Muurin viereen on rakennettu kävelytie. Istutukset ja penkitkin ovat valmiina, joten sopii tulla tänne kesäaamuna katselemaan auringonnousua.
Muurin kärjessä 12 metrin korkeudessa on näköalatasanne, ja sinne pääsee portaita pitkin kuka tahansa! Jo on nykyaika hienoa. Entisessä perussuomessahan kaikkiin mielenkiintoisiin paikkoihin, etenkin korkeisiin, estettiin huolellisesti pääsy rautaportein ja piikkireunuksin.
Näköalapaikan nimi on Horisontti. Sieltä voi seurata sataman hyörinää, kerätä laivapisteitä, tarkkailla Kalkkisaarenselän vesilintuliikennettä, tähyillä seuraavan talven hiihtoreittejä ja kuunnella keväisin trumpetinsoittoa.
Vastaa