Hauhola

Purkuaktiivinen kotiseuturetkeilijä löytää joka kesälle uuden kohteen.

Kajaanin kaupunki rakentaa Lehtikankaalle uuden monitoimitalon, johon tulee ala- ja yläkoulu, päiväkoti ja kirjasto. 1960-luvulla rakennetut Hauholan ja Lehtikankaan koulut puretaan.

Uudisrakennuksen tieltä puretaan tänä kesänä Hauholan kaksi siipeä ja loput kahden vuoden päästä, kun uusi talo on valmis.

En löytänyt Kajaanin kaupungin sekavilta veppisivuilta uudisrakennuksen piirustuksia, mutta jotain selviää kaupungin tiedotuslehdistä vuosilta 2014 ja 2015 (iso PDF). Kainuun Sanomat on kertonut hankkeesta lokakuussa ja maaliskuussa ja esitellyt viimeisen koulupäivän koristelutempausta kesäkuussa. Tänään on kerrottu purkutöiden edistymisestä.

Olen käynyt koulua tässä 1964 valmistuneessa rakennuksessa yhteensä seitsemän vuotta. Yllä olevassa kuvassa on pikkupiha, jossa vietin ainakin kahden ensimmäisen vuoden välitunnit.

Ensimmäisen koulupäivän ensimmäisellä välitunnilla oleskelin siinä kohdassa, jossa työmaa-aita nyt leikkaa osittain puretun katoksen. Minulla oli uusi vaaleanruskea takki, jonka kangas oli liukas ja kiiltelevä. Yllättäen muuan puolituttu kotipihan tyttö sylkäisi minua selkään syystä, jota en koskaan saanut selville. Tunsin roiskahduksen selässäni, mutta säilytin tyyneyteni ja otin muina miehinä muutaman askelen poispäin. Vaivihkaa pyyhin selkämystäni mustaan rautapylvääseen ja huomasin, että sylkeä oli tullut todella paljon.

Koulupäivä jatkui.

Kolmannen ja neljännen luokkahuoneen välinen seinä on jossakin vaiheessa, kenties jo vuosikymmeniä sitten, purettu. Tässä etualalla aloitin opiskeluni, joka oli yleensä tavattoman helppoa.

Pikkupihalla oli karuselli, jossa pyörittiin pylvään päästä roikkuvien ketjujen varassa. Pari vuotta sitten se näytti tältä. Olin tietoinen yhdestä, mutta maasta onkin kaivettu kaksi tolppaa.

Ehkä kolmannella tai viimeistään neljännellä luokalla siirryin ison pihan puolelle. Viidennen ja kuudennen kävin muissa kouluissa, mutta palasin taloon yläasteelle. Seitsemännen ja kahdeksannen luokan ruotsin ja saksan tunnit pidettiin tässä.

Keittiön puoleisessa metsässä on muinainen pyykkiteline, jota en ole ikinä nähnyt käytettävän. Ehkäpä koulun tekstiilejä pestiin kesäloman aikana, kun kukaan ei ollut katsomassa. Vai opetettiinko kotitaloustunneilla pyykkäämistä?

Pikkupiha ei liene enää vuosikymmeniin ollut välituntikäytössä. Lopuksi vielä panoraama.

Suunnistuskisat Kontulassa

Suunnistuskartta Mellunkylän alueesta vuodelta 1945
Ota tästä kartta ja lähde suunnistamaan!

Taas paikallishistoriaa. Kuvassa on suunnistuskartta Mellunkylän alueesta vuodelta 1945. Sitä käytettiin Ford-yhtiön henkilökunnan suunnistuskilpailussa 30.5.1945. Kartta on omin luvin skannattu Anne Valkosen kirjasta Myllypuro. Kartanon takamaista monikulttuuriseksi kaupunginosaksi (Myllypuro-seura, 2005) sivulta 31 ja se on peräisin Harri Kekkisen arkistosta.

Alueen teistä ovat nykyisinkin paikoillaan Humikkalantie, Linnanherrantie ja Naulakalliontie sekä tietysti kaakkoiskulman leikkaava Itäväylä. Myös Rekitie on jäljellä, mutta yhteys on poikki Naulakallion eteläpuolelta nykyisen Länsimäentien kohdalta. Mellunmäestä Westerkullan kartanoon johtanut tie on jäänyt Mellunmäen kerrostaloalueen alle, vain maalaiskunnan puolella Länsimäen metsissä se on jäljellä ulkoilupolkuna niin kuin pellonreunan tiekin.

Mellunmäestä länteen vievästä tiestä on jäljellä pieni pätkä nykyistä Muinaistutkijantietä. Kontulantie ja metro noudattavat suunnilleen samaa linjaa, mutta jonkin verran tämän vanhan tien pohjoispuolella. Humikkalantien risteyksestä länteen tie jää hieman Kontulantien alle, mutta noudattaa sitten nykyisen Tanhuantien linjaa, kunnes tekee jyrkän mutkan luoteeseen nykyisen kirkon eteläpuolella. Siinähän on vieläkin pieni pätkä vanhaa tietä oikopolkuna. Siitä tie jatkuu Kontulan ostolan kautta kohti Malmia.

Humikkalantie kääntyy lounaispäässään jyrkästi luoteeseen, kadunnimenä on siinä kohdin Klamintie. Tien jatko on jäänyt voimalan ja kehätien alle, mutta pieni pätkä tätä vanhaa tietä on jäljellä nykyisen Myllypuron Hallainvuoressa, tämän kartan ulkopuolella.

Mutta entäpä suunnistusrastit, joita löydän ainakin kolme? Ja nyt on aika keskeyttää lukeminen, jos aiot tämän kartan avulla etsiä rastit maastosta! Klikkaa kuva suuremmaksi, niin saat paremmin selvää.

Ykkönen on pellonreunassa ja ojanmutkassa Vesalassa, ehkä nykyisen Vesalantie 35:n paikkeilla. Kakkonen on 1,4 kilometrin päässä lounaassa, se lienee Keinulaudantie 7:n viereinen kallio. Kolmonen on taas Vesalassa, polkujen risteyksessä ehkä nykyisten kerrostalojen eteläpuolella Varhelanpuistossa.

Muita numeroituja rasteja en löydä, mutta Mustikkamäen huipulle on piirretty ympyrä ja ehkä M-kirjain. Onkohan siinä kisan maali? Sitten vielä kartan alareunaan Bergtorp-sanan alle on piirretty merkki. Oliko suunnistuksen jälkeen päivällinen seurantalolla?

Syyskuu 1967

Sinne vaan sekaan
Tuleepa hyviä potaatteja

Vuonna 1967 julkaistiin hyvää musiikkia, mm. Ehdottoman vapaa ja Kersantti Pippuri. Persian shaahi kävi raivostuttamassa eurooppalaisia ja edisti siten osaltaan väkivaltaisen ääriliikkeen syntyä Keski-Euroopassa. Itäpuolella yriteltiin vähän vapaampia oloja, mutta tavoite saavutettiin vasta 22 vuotta myöhemmin. Pohjois-Vietnamin taivaalla nähtiin outoja helminauhoja.

Elokuvien äskettäinen Helsinki

Kun kaupunkia rakennetaan, meitä päivittäin ympäröivä maisema muuttuu usein jyrkästi. Kuitenkin totumme muutoksiin yllättävän nopeasti, ja jo vuoden parin päästä joudumme suorastaan muistelemaan, miltä jokin paikka näytti ennen. Vanhoja valo- ja elokuvia on kiintoisaa katsella tarkastellen, mikä maisemassa on muuttunut. Joskus tarkastelusta tulee aivan tunnistustehtävä.

Elokuvia saa nykyään mukavasti DVD:nä, joten elokuva-arkisto ei ole enää ainoa mahdollisuus, jos haluaa palata vaikkapa niihin elokuviin, jotka jättivät pysyviä jälkiä Kajaanin elokuvakerhon lauantain päänäytöksissä ja sunnuntain 16 millin näytöksissä elokuvia ahmineeseen lukiolaiseen.

Kun sitten katsoo jonkin tällaisen, ja vieläpä Helsinkiin sijoittuvan, elokuvan oltuaan parikymmentä vuotta Helsingissä käymässä, näistä tunnistustehtävistä saa nauttia kunnolla. Kesti tovin, ennen kuin tajusin, mitä maisemaa tästä ikkunasta katsellaan:

ikkuna.jpg

Jätän paikan, elokuvan ja vuoden lukijan mietittäväksi. Tämä on samasta elokuvasta, ja paikka on helppo tunnistaa, vaikka maisema on aivan äskettäin muuttunut täydellisesti:

aukio.jpg

(Kuvakaappauksia pystyy tekemään VLC:llä, Applen DVD-soittimessa se on estetty. Joskus täytyy VLC:ssäkin turvautua vippaskonsteihin. Linnaahan tästä julkaisemisesta luultavasti tulee, vai sopisikohan tähän vielä sitaattioikeus?)

(Ja vielä tekniikkahuomautus: Safarilla WordPress ei näköjään toimi kunnolla. Bloggaukseen on siis käyttäminen Firefoxia.)

Lisäsin kuvia:

Taustan kukkuloille nousi aivan uusi kaupunginosa 80-luvulla:

vaunut.jpg

Pasilan vanha asema oli paikoillaan vielä minunkin aikanani:

asema1.jpg