Helsinki, kuva 66

Valtaavatko heinäsirkat Helsingin keskustan? Olenko hitchcockmaisessa painajaisessa? Vai olenko taas yrittänyt itse puhdistaa kameran kennoa?

Selityskuva:

Eduskuntatalo, Ankallismuseo, Musiikkitalo ja Kiasma – tässä oikein päin

6 vastausta artikkeliin “Helsinki, kuva 66”

      1. Niin, kun tuota kuvaa tarkastelee, niin kyllähän siinä muutama kysymys herää. Onko kuva jotenkin äärimmäisen onnekkaasti epäonnistunut, vai onko kuva äärimmäisen taitavasti manipuloitu!?

        Musiikkitalo väreilee kuin näköharha Saharassa, mutta mitä ovat valkoiset ”pylväät” kuvan alalaidassa, suunnilleen keskellä – onko sinne siirretty Finlandia-talon astraaliruumis?

        Ja oikealla on jotain ”savupiipuja”! Nyt muistikuvat sekoittuvat faktoihin ja sisäinen epävarmuus nousee pintaan; mikä on totta, mikä käsiteltyä totuutta – mikä on TOTUUS!?

  1. Pohdiskelen vastaamalla kysymyksiisi: 1) ei 2) kyllä, koska 3) kyllä. Noista ”heinäsirkoista” on hyvin hankalaa päästä eroon ja mahdollinen eroonpääsykin on vain väliaikaista, koska ne ilmestyvät yhä uudelleen ja uudelleen. Joten siksi olet painajaisessa, jonka aiheuttaa digijärjestelmäkameralla kuvaaminen. Pölynpoisto ja sen estäminen on mielestäni koko uuden (ehkä näin ei voi enää sanoa) digikuvaamisen suurin ongelma. Toinen merkittävä ongelma on tietenkin uusien kameramallien (lue: uusien tiedostomuotojen) aiheuttama päivitystarve (raakakuvia käsitteleviin) ohjelmiin ja sitä kautta tietokoneisiin sekä tarve lisätallennustilalle kasvavien tiedostokokojen vuoksi. Joten me kaikki digikuvaajat olemme yhä eskaloituvassa painajaisessa osallisina, vieläpä vapaaehtoisesti.

    Ja terveiset sateisesta Irlannista, tarkemmin Killarneysta, Irlannin korkeimman vuoren vierestä. Mitään kukkuloita ei tosin näy jatkuvan sumun ja pilvien vuoksi. Kolme kuvaa vasta ottanut koko reissulla eikä lisää taida kovin paljoa tulla. Vapautan itseäni näin em. painajaisesta.

  2. No ei kai tämän kanssa tarvitse viikkoa viivytellä. Vihjailen vähän ensin ja laitan paljastuskuvan kohta.

    Olen väittänyt, että Helsinki-sarjan kuvia ei ole normaalin kirkastuksen ja horisontin oikaisun lisäksi mitenkään varsinaisesti käsitelty. Se pitää edelleen paikkansa (tosin taisin joskus alkuvaiheessa tehdä osittaista mustavalkoistamista). Nyt tein jotakin, joka on sukua tuolle horisontin oikaisulle, mutta itse kuva-alaa en muuttanut mitenkään. Ja edellä esitetty kohta 3 ei onneksi pidä paikkaansa.

    1. No niin, lisäsin selityskuvan, joka näyttää maiseman vähän laajemmin. Arvoituskuva on rajattu käyttäen tsuumin kaukopäätä, ja horisonttia on tosiaan oikaistu 179,9 astetta. Kuvasin näitä näkymiä odotellessani lähtöä eräälle perhosretkelle, josta minun on pitänyt blogeerata.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *