Kainuun rotkolaaksot 1

Kansanretkeilijä otti joulupäivän tehtäväkseen Kainuun jääkiipeilymahdollisuuksien tiedustelemisen. Puolangan Hepoköngäs oli tietysti vanha tuttu, myös talviasussaan, mutta kansanretkeilijältä vielä kiipeämätön. Joulun aikaan putous ei välttämättä ole aina kunnolla jäässä, joten tilanne piti käydä tarkastamassa paikan päällä. Retkeä suunnitellessa tuli tutkituksi karttaa ja pannuksi merkille, että myös alempana jokilaaksossa on ainakin yksi kohta, jossa kostean maaston vedet valuvat jyrkänteeltä alas rotkoon. Mitä todennäköisin jääpaikka talvella siis.

Köngäs oli hyvässä jäässä. Alapuolinen suvanto jäätyy tuskin koskaan kokonaan, mutta kiipeily lienee  varmistettavissa ylhäältä putouksen niskalta. Varmistaja voi kiinnittää itsensä näköalakorokkeen vieressä kasvaviin puihin, ja kiipeilijän pitää laskeutua köydellä putouksen juurelle. Reitin voi valita jyrkintä tietä suoraan keskeltä tai hieman loivemmin sivulta kaartaen.

Jäätynyt Hepoköngäs

Könkään alapuolella joki virtaa vuolaasti hämyisessä laaksossa. Molemmin puolin kalliot kohoavat jyrkästi ja korkeat kuuset varjostavat mustaa vettä. Ja muutaman sadan metrin päästä laakson pohjoisreunalta löytyi ennustettu jääputous. Sen korkeus lienee kahdeksisen metriä, alin pystysuora puikko on ehkä viisimetrinen.

Salainen jääputous

Pakkasta oli kolmekymmentä astetta, päivän valoisat tunnit hupenivat ja mukaan pakotetun ensikertalaisen varmistajan sormet alkoivat jäätyä. Köyden piteleminen tunnottomin käsin alkoi vaikuttaa kohtuuttomalta riskiltä, joten kansanretkeilijä tyytyi iskemään hakkunsa kerran jääpuikon alaosaan ja poseeraamaan reippaan näköisenä. Mutta nyt on ainakin tiedossa, että helmi–maaliskuun valoisampina päivinä ja paksummilla jäillä täällä olisi tekemistä, jos on asiaa Kainuuseen ja väkeä riittää köyden molempiin päihin.

Kansanretkeilijä teeskentelee kiipeilijää. Kuvaaja Antti Sunell

Comments

Yksi vastaus artikkeliin “Kainuun rotkolaaksot 1”

  1. Kiipeilykaveri kysyi putouksen korkeudesta, ja toistin ulkoa oppimani 24 metriä. Sitten illalla en meinannut saada unta, kun mietin, olinko valehdellut törkeästi. Kun vertaa putouksen korkeutta vieressä kasvaviin kuusiin, pitäisi puiden olla liki 30-metrisiä. Peruskartassa kyllä mahtuu suvannon ja rinteen yläosan väliin neljä korkeuskäyrää, joten kaksikymmentä metriä siinä kuitenkin lienee. Tosin ylin käyrä ylittää joen vasta melko kaukana yläjuoksulla. Oma silmä arvioisi jyrkän osuuden korkeudeksi ehkä 15 metriä. Onhan sekin ihan hyvä suomalaisen jääputouksen korkeudeksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *