Cayambe

Tässä on nyt sitten minun versioni siitä, mitä on edellisen vuoripanoraaman kuvaajan selän takana. Tämmöinen on Cayamben kämpän ympäristö: avara pihamaa. Vuorelle pitää sitten jatkaa kävellen kämpän takana olevan mäen ylitse. Me emme kiivenneet tälle vuorelle, kunhan retkeilimme lähitienoilla totutellen ilmaan ja harjoittelimme jääkiipeilyä kämpän oikealla puolella näkyvällä jäätiköllä.

Juha kuvasi keskellä laskeutuvan sinikeltaisen miehen hetkeä aikaisemmin.

Pihtien pitämät näkyvät, mutta uskon kuvan kuitenkin tuottavan enemmän iloa kuin harmia. Katsotaan nyt, ehdinkö opetella fotaria tällä erää niin paljon, että saisin saumat pois.

Quito

Quiton alue on pitkä ja kapea, koska kaupunki sijaitsee vuorijonojen välisessä laaksossa. Suunnilleen puolivälissä kaupunkia on El Panecillo -niminen kukkula, ja sen päällä seisoo suojelusenkeli, Virgen de Quito. Se katsoo pohjoiseen, rikkaampiin kaupunginosiin. Tässä kuvassa keskellä on Quiton vanha kaupunki ja sen takana liikekeskusta.

Cayambe

Tein erilaisen version Cayamben majan luota etelään kuvatusta panoraamasta, joka on tässä laajempana. Näkymä on kuvattu 7.11.2008. Isot vuoret ovat Antisana ja Cotopaxi, ja Cotopaxin vasemmalla puolella kaukana näkyy Chimborazo. Ilinizan kaksoishuippu on kaukana oikealla.

Minusta kiehtovinta tässä näkymässä on se, mikä ei oikeastaan näy. Ruskeat vuoret näyttävät kumpuilevan rauhallisesti, ja muutama korkea lumihuippu kohoaa ympäristöään ylemmäksi. Mutta kuvauspaikka on neljän ja puolen kilometrin korkeudessa, ja vihertävänruskeiden kukkuloiden väliset laaksot ovat todellisuudessa erittäin syviä ja jyrkkiä. Aavistuksen siitä saa, kun katsoo oikeassa reunassa näkyviä viljelyksiä ja taloja ja teitä, jotka kiemurtelevat vuorten rinteillä. Panoramiossa olevassa kuvassa näkyy myös Cayamben kaupungin laakso ja vastapäinen rinne. Matka kaupungista tänne ylös kestää maastoautolla monta tuntia.

Läheisten vuorten lumiraja näyttää olevan suunnilleen katsojan korkeudella. Se on itse asiassa puolisen kilometriä korkeammalla. Antisana on 55, Cotopaxi 85 ja Chimborazo yli 180 kilometrin päässä. Jossakin Cotopaxin ja Ilinizan puolivälissä näkyvän tumman huipun suunnassa on kuudenkymmenen kilometrin päässä miljoonakaupunki Quito.

Tämä kuva näyttää, mitä on kuvaajan selän takana. Se on tosin otettu illalla. Tämä panoraama on kuvattu aamulla, sillä iltapäivällä vuoret yleensä peittyvät pilviin. On itse asiassa melkoinen yllätys herätä tähän maisemaan ensimmäisenä aamuna, kun illalla saavuttaessa on näkynyt vain ruskeita kukkuloita ja harmaita pilviä.

Vanhankaupunginlahti

Vaihteen vuoksi laitan tähän panoraaman, minkä jälkeen seuraa teknillisluontoista valokuvauspohdintaa. Tämä on neljästä vaakakuvasta koottu panoraama Helsingin Vanhankaupunginlahdelta, Sumparn-retkellä kuvattu. Tiedosto on melko iso ja sen tulo kestää muutaman sekunnin.

Tämäkin on tehty Photoshopin automaattisella panoraamatoiminnolla. Aika hyvin se selviytyy, vaikka onkin kovilla laineiden kanssa: vesi ehtii väreillä sen verran sen parin sekunnin aikana, joka vierekkäisten kuvien oton välissä ehtii kulua, että ohjelma joutuu sumentamaan saumakohtaa näkyvästi. Mutta kyllä tämä toiminto melkein yksinään panee vuoristokuvauksen ystävän harkitsemaan ohjelman hankkimista: se hakee älykkäästi parhaat mahdolliset saumakohdat ja tekee minuutissa (isoilla tiedostoilla) sen työn, johon käsin menisi tunti eikä sittenkään saisi yhtä hyvää tulosta. On Gimpissäkin jonkinlainen panoraamakoostin, mutta tähän verrattuna alkeellinen, ja käsitöitä joutuu tekemään paljon.

Eri otokset erottuvat tässä myös valotukseltaan: varsinkin Pihlajamäen kohdalla on selvästi tummempi kohta. Jätin sen tähän demonstraatioksi enkä ruvennut korjaamaan: olisi joko pitänyt palata alkuperäiseen kuvaan tai käsitellä panoraaman osaa käsitöinä. Pokkarissa oli panoraamatoiminto, joka lukitsi valotuksen samaksi kaikkiin otoksiin. Järjestelmäkamerassa ei taida olla vastaavaa, joten ohjelmakiekko täytynee vääntää M-asentoon. Vai olikohan joku niistä pienistä nappuloista (joihin oikean käden sormet välillä vahingossa osuvat) valotuksen lukitus, täytyypä tarkistaa.

Raakakuvan valoisuus- ja väritasapainosäädöt ovat Fotarissa ja Apertuurissa hyvin samanlaiset, Apertuurissa ehkä hieman intuitiivisemmat. Automaattiset nappulat tekevät Fotarissa selvästi tummempaa jälkeä, joten vipuja joutuu vetelemään takaisin nappien painelun jälkeen. Varsinaisiin kuvankäsittelytoimiin tasoineen ja maskeineen en ole vielä päässyt, mutta niiden käyttöliittymä näyttää onneksi aika samanlaiselta kuin Gimpissä.

Vuosaaren satama

Aina silloin tällöin pyöräilen Suomen eteläisimmän tunturin eli Vuosaaren täyttömäen päälle ja katselen ympärilleni. On pakko päästä välillä näkemään kauas, ettei aivan hulluksi tule. Viime vuosina mäen ja meren väliin on rakennettu uutta satamaa. Nyt se on valmis ja toiminut täydellä teholla jo monta kuukautta. Tämä juttu on myös vastaus aikaisempien satamaartikkelien aiheuttamaan kysymykseen: minne kaikki oikein häipyivät?

Tänne.

Olen rätkinyt kuvia tunturin päältä satamatyömaan suuntaan siitä alkaen, kun hankin ensimmäisen digitaalikamerani. Suurin osa näistä kuvista on otettu tuolla A70-pokkarilla, mutta viimeinen superpanoraama on kuvattu uudella 50D-järjestelmäkameralla. Tein panoraamat nyt Photoshopilla, joka näköjään osaa koostaa kuvat melkein omin päin.

Lokakuun 12. päivänä 2003 metsä oli kaadettu ja maansiirtotyöt aloitettu, mutta Käärmeniemeä ja Lehdessaarta ei vielä ollut alettu louhia. Niinisaaressa oli vielä pystyssä talo ulkorakennuksineen:

satama-2003-10-12

Viikon kuluttua 19.10. otetussa panoraamassa näkyy jo pitkälle louhittu ratakuilu:

satama-2003-10-19

Seuraava kuva on marraskuun 23. päivältä. Lumi oli valkaissut maiseman:

satama-2003-11-23

Vuoden 2004 toukokuun 20. päivänä kallioita oli jo louhittu ja louheella täytetty keskiosan pehmeää vesijättömaata:

satama-2004-05-20

Syyskuun 12. päivän tilanne näyttää samantapaiselta. Ratapiha oli tasoitettu sepelillä:

satama-2004-09-12

Vuoden päästä syyskuun 18. päivänä 2005 sataman muodot olivat hahmottuneet pidemmälle. Kallioita vielä louhittiin, Niinilahtea täytettiin ja melumuuria pystytettiin:

satama-2005-09-18

Vuodelta 2006 ei jostakin syystä ole kuvia. Lokakuun 14. päivänä 2007 kalliot oli louhittu, merenlahti täytetty ja maaliikenneväylät valmiit. Rakennukset nousivat tohisten:

satama-2007-10-14

Edellisestä vuoden päästä satamaa otettiin jo käyttöön. Ja seuraavana keväänä, toukokuun 3. päivänä 2009 satama oli täydessä toiminnassa. Kävikö niin, että tuo pieni Niinilahden venesataman rannassa seissyt metsäsaareke sai jäädä paikalleen keskelle satamaa?

satama-2009-05-03