Sipoonkorpi 1: Kalkkiruukki, Högberget ja Storträsk

Sipoonkorpi on ollut kansallispuisto kuluneen kesän ajan. Aluetta mainostetaan lähiretkeilykohteena yhä lujemmin, ja tulokset näkyvät jo: Kalkkiruukin luontopolulla oli päiväretkellä koko Suomen kansa, ja Kalkkiuunintien päässä luontopolun lähtöpaikassa oli kolmattakymmentä henkilöautoa. Sipoonkorpeen tuleekin oitis saada joukkoliikenne: esimerkiksi Mellunmäen metroasemalta voisi viikonloppuisin parin tunnin välein lähteä pikkubussi, joka kiertäisi tärkeimmät polunpäät.

Mutta alue on saavutettavissa helposti myös polkien, ja pyörällä voi tarvittaessa jatkaa syvemmällekin metsään teitä, jotka on puomein suljettu automobiileilta.

Kansanretkeilijä katsasti pikaisesti Helsinkiä lähinnä olevat ja kansoitetuimmat paikat. Luonnonrauhasta ei täällä voi puhua, mutta aloitteleva lähiretkeilijä saa hyvän ensikosketuksen korven laitamiin.

Vanha kalkkilouhos

Kalkkiruukin luontopolku lähtee Sotungin laakson perältä ja kiertää runsaan neljän kilometrin matkan vaihtelevassa metsämaastossa. Tien varressa on vanha louhos, josta on muinoin otettu kalkkikiveä.

Polun länsiosa ei muutoin ole järin kiinnostava, ja arviolta kilometrin verran joutuu kävelemään autotietä. Mielenkiintoisempi osuus alkaa polun pohjoispäästä, josta kuljetaan hämärien kuusimetsien halki kohti korkeita seutuja. Joitakin satoja metrejä pysäköintipaikalta etelään on Kalkkiruukin hirsinen laavu ja tulistelupaikka. Tänne sopii tulla myös pienten lasten kanssa. Kokonaisuutena polku on aika vaativa eikä sovi heikkojalkaisille eikä aivan pienille lapsille. Polku on välistä jyrkkä ja juurakkoinen, ja näin kosteana vuodenaikana kalliot voivat olla liukkaita.

Lähestytään Högbergetiä kuusikon suojassa

Maisemassa alkaa olla lievää jylhyyttä.

Hakunila kummittelee peltojen ja metsien takana

Nousu reitin korkeimmalle kohdalle on pitkä ja hivuttava. Sopivasti taivaskin selkeni, kun polku nousi avoimelle kalliolle ja Högbergetin 74,6 metriä korkealle laelle. Kallio kohoaa viitisenkymmentä metriä Sotungin peltoja korkeammalle. Ylhäältä näkyvät Vuosaaren sataman nosturit, muutama Itä-Helsingin korkea rakennus, Kontulan kerrostalot ja lähimpänä Hakunila.

Kalliolta laskeudutaan jyrkästi, ei tosin aivan seinämää pitkin, alas laaksoon, ylitetään kansanhiihtoladun reitti ja kipaistaan vielä yhden mäenharjanteen yli tien varteen.

Piti käydä tarkastamassa vielä toinenkin paikka, Storträsk alueen eteläosassa. Sinne pääsee helposti Nybyggetintieltä lähtevää leveää polkua pitkin. Lampi on kalastuspaikka, ja sen soiset rannat on reunustettu pitkospuilla. Kalamiehiä oli ympäri lampea. A340 lensi lammen yli 11 kilometrin korkeudessa ja Porvoon moottoritie kohisi taustaäänenä. Suuret helikopterit pyörähtelivät ketterästi rannan tuntumassa ja laskeutuivat välillä pitkospuille. Olin taas vähällä joutua 1960-luvulle, mutta tällä kertaa valoisuus, pilvet ja saturaatio eivät riittäneet.

Suolampi 1970-luvulta

Tämän sarjan kaikki osat:

  1. Kalkkiruukki, Högberget ja Storträsk
  2. Hiidenkirnut, Brännbergen ja pyöräily-yritys
  3. Hindsbyn seutu, Gillerberget, Jöusjärv
  4. Bakunskärrs träsket, Hyppjaskärr, Brännberget
  5. Brännberget, Grytberget ja Holmmossen
  6. Hältingträsk, Riängsbacken, Långkärrsberget
  7. Jöusjärv, Gillermossarna ja Gillerberget
  8. Fallträsk, Ängesböle, Byabäcken
  9. Gumböle träsk, Hyppjaskärr, Kurberget
  10. Talven yritystä

Kommentit

8 vastausta artikkeliin “Sipoonkorpi 1: Kalkkiruukki, Högberget ja Storträsk”

  1. Marko Leppänen

    Kiitos tästä pitkäjänteisyyttä vaatineesta raporttisarjasta! Arvokasta ensikäden tietoa, jota ei Sipoonkorvesta ole juuri ollut saatavilla. Tuttuihinkin paikkoihin oli hauska palata virtuaalisen kierroksen + mielikuvituksen yhteisvoimalla. Huikeita kuvia, varsinkin panoraamat.

    Itse tein kolme vuotta sitten Sipoonkorvesta tällaisen vaatimattomamman ja vähemmän paikkatietoa tarjoavan raportin:
    http://esoteerinenmaantiede.blogspot.com/2008/10/silmys-sipoonkorpeen.html

    Kävijämäärät korvessa ovat kasvaneet rakettina tämän ja viime vuoden aikana. Siihen pitää vain tottua, mutta kyllä alueelta vielä rauhaakin saa, kuten olet todistanut.

    1. Kansallispuiston perustaminen on tuonut Sipoonkorvelle paljon julkisuutta ja uusia kävijöitä. Ehkä se alkanee vähitellen olla virallista ja tuotemerkkirekisteröityä Luontoa. Jos jotakin harmittelisin, niin sitä, etten aikaisemmin aloittanut näitä retkiäni. Olenhan asustanut tässä pyöräilymatkan päässä jo reippaasti toistakymmentä vuotta, mutta vasta nyt sain itseäni niskasta kiinni ja ulotin kävelyni reuna-alueita syvemmälle. Vanhempia kirjoituksia, sinunkin juttuasi, lukiessani aavistan, että vielä ihan muutama vuosi sitten metsässä on ollut paljon hiljaisempaa. Mutta parempi myöhäänkin, nyt sitten omalta osaltani toimin mainosmiehenä.

      Löysinkin blogisi taannoin, sehän on hyvin mielenkiintoinen. Pikaisella selailulla löytyi monta juttua, joita palaan tutkimaan tarkemmin ja kommentoimaankin.

  2. tuitui

    itse en tiennyt että sipoonkorpea on ees olemassa,
    asun aika lähellä kumminkin.
    satuin törmäämään puhelinluottelon sivuilla johonkin sipoon korpeen kun katsoin jotain kivaa koiran ulkoilutuslenkkiä.
    miksei tätä mainosteta enemmän.
    katoin karttoja ja näytti hankalalta paikalta, yksi yhteinen tie pitäisi alueelle saada kuten on muissakin.
    kiitos

  3. Kimble Monopoly

    Minä taas en tiennyt edes että Sipoota on olemassa!

  4. Teppo K

    Vaihtelevaa maastoa on mutta mistä löytyy Kalkkiruukin luontopolun noin 20 merkitylle paikolle opsastus/selostukset? kuulemma oli werkossa helposti saatavilla mutta ei enää löydy? Johtusko tosta remontista, varikkoalieella oli kasa opaskylttejä esim Viirilä Tallkärr Byabäcken oliko Abborrträsk Trollträsket ja Segelklimp ym jne. Ois hyvä jos ois edes joistain paikoista selostukset, kuten ikiaikanen puu, jännä kallio, mystinen metsä jne kuin lie olleet. Tutkimusmatkat ja kartoitukset jatkuu suuntiin Roxbäcken Tobbgropen Bisapottsberget Tjärnepottsberget jne, aarteita on löytynyt ja varmaan löytyy lisää…

    1. Matti Sunell

      Löysin vanhan esitteen täältä.

      Enpä ole tainnut pariin vuoteen liikkua tuolla polulla. Metsähallitus sanoo, että polkua kunnostetaan ”seuraavat pari vuotta”, mutta milloinkahan tuo on kirjoitettu, mitä vuosia tarkoittaa?

  5. Luontofiilistelijä

    Kävimme tuolla samalla polulla viikolla, klo 3-6 välissä ja oli aika sopivan rauhallista ja hiljaista, vaikka ilma oli mitä hienoin syysilma ja auringonpaistetta. Muutama hyväntuulinen kävelijä tuli reissulla vastaan ja makkarat saimme paistaa myös aivan rauhassa, joskin muutama porukka siitä silloinkin meni ohitsemme.

  6. Luontofiilistelijä

    Opaskarttoja ja kylttejä oli ripoteltu tarpeeksi pitkin reittejä ja lisäksi reittejä reunustivat myös eriväriset (reitin mukaan) vaihtuvat puiset merkit, joten polulta ei voinut oikeastaan eksyä. Kannattaa katsoa netistä myös Sipoonkorpi-esite ja myös sellainen kuin retkikartta.fi on kätevä puhelimessa. Citynomadi-nimiseen ohjelmaan saa myös ladattua valmiita Sipoonkorpi-reittejä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *