22.9.2013
Cho Oyun perusleiri on Gyabrag-jäätikön pohjoisreunalla Dzapowa Ri -vuoren juurella. Leiristä on hyvä näköala etelään Nangpa La -solaan, joka on vanha kulkureitti Tiibetin ja Nepalin välillä. Solan takaiset vuoret ovat Nepalin puolella: tämä uskomattoman hieno vuoriryhmä on nimeltään Lunag Ri, ja sen liki seitsentuhantiset huiput ovat vielä kiipeämättömiä. Korkein kohta on keskellä olevan terävän huipun takana oikealla oleva pyöreämpi huippu, 6895 metriä.
Lepopäivänä voi kävellä perusleiriä halkovan polun päästä päähän, matkaa kertyy toista kilometriä. Lasken vuorella olevat retkikunnat: niitä on 14 tai 15, väkeä on huomattavasti vähemmän kuin kolme vuotta sitten. Joillakin on vähän hienommat ja isommat ruokailu- ja oleskeluteltat, näkyypä jossain sellainen suihkutelttakin, jossa on eteinen pukeutumista varten. Nämä järjestäjät sitten varmaan laskuttavatkin asiaankuuluvasti eli reippaasti päälle kymmenentuhatta euroa. Tästä seuraa usein kiipeilijöille sponsorien tarve ja sponsorinäkyvyyttä varten pystytetyt kertakäyttöiset kirjavat veppisivustot ja niille huonosti kirjoitetut sankaritarinat.
Leirissä asuu kiipeilykauden ajan paikkakuntalaisia, jotka työskentelevät jakinajajina, kantajina perusleirin ja ykkösen välillä ja keittiöiden apuväkenä. Asumukset ovat perinteistä mallia, sähköä tosin tehdään moderneilla vehkeillä.
Keittiöiden aputyöläiset kantavat päivät pitkät isoja vesikanistereita leirin yläreunassa liruvasta purosesta keittiötelttoihin. Vettä keitetään isoja padallisia ruoanlaittoa, tiskausta, pyykinpesua ja suihkua varten.
Retkikunnan ruokailuteltassa ollaan huolestuneita, jopa itkuisia. Eteneminen vuorella on pysähdyksissä. Ykkösen ja kakkosen välillä sattunut lumivyöry on säikäyttänyt kiipeilijät, eikä mikään retkikunta halua olla ensimmäisenä avaamassa reittiä kolmosleiriin ja huipulle. Erityisesti kolmosleirin yläpuolinen keltainen nauha, jyrkkä kallioinen osuus reitistä, olisi välttämätöntä varmistaa kiintein köysin. Mutta mikään retkikunta, lukuunottamatta kiinalaisia, ei kykene tekemään sitä yksin. Jos yhteistyötä ei saada aikaan, voipi huipulla jäädä käymättä. Tai sitten pitää lähteä yrittämään pienellä joukolla ja suurella riskillä, niin että köydet kuljetetaan mukana ja kiinnitetään hankaliin kohtiin vain siksi aikaa että niistä selvitään.
Retkikunnan huokaillessa telttaan tupsahtaa vieras. Adrian, joka tavallisesti johtaa ja opastaa retkikuntia, on tällä kertaa liikkeellä ilman johtovastuuta, pienen ryhmän kanssa. Hän haluaisi päästä toverinsa kanssa ylös laskeakseen huipulta alas suksilla. Hän on kiertänyt retkikuntien yhteistelttoja ja koonnut halukkaita osallistumaan reitin rakentamiseen. Jos saataisiin mukaan pari ihmistä vaikkapa neljästä retkikunnasta, olisi tarpeeksi työvoimaa reitin varmistamiseen kolmosesta huipulle. Hyvää säätä on tiedossa muutamaksi päiväksi, huipulla ehdittäisiin käydä jos toimittaisiin ripeästi.
Dan kutsuu Jangbun neuvottelemaan. Sovitaan, että meidän sherpamme osallistuvat reitintekoon, ja niin on tarvittava joukko koossa. Helpotuksen huokaus pullistaa telttaa, tunnelma on hetkessä vaihtunut lähes epätoivoisesta suureen toiveikkuuteen ja toimeliaisuuteen.
Nousuyritys alkaa jo seuraavana aamuna. Kaikki rientävät oitis pakkaamaan.
Vastaa