Väki vähenee, olo ankenee

Helikopteria kuormataan perusleirissä

29.4.2015

Neljä ruhtinaallisen vakuutusturvan hankkinutta retkikuntalaista odotteli aikansa – koko aamupäivän suunnilleen – laukkuineen kukkulalla kyytiä, joka veisi heidät ensin helikopterilla Luklaan, sitten Kathmanduun viiden tähden hotelliin ja lopulta kotiin mannertenvälisen lennon ensimmäisessä luokassa. Kyyti tuli, sanottiin hei hei.

Ennen kuin he pääsivät matkaan, kopterikukkulalla kävi kova liikenne. Muiden retkikuntien jäseniä lähti, uutistoimittajia ja kuljetusten järjestelijöitä tuli ja meni. Johtajamme Dan pääsi antamaan lausuntonsa kameran edessä. Minulla ei ollut parempaakaan tekemistä kuin tarkkailla hyörinää teemuki kourassa ja kyyristyä kiven taakse suojaan aina koneen tullessa ja lähtiessä.

Iltapäivällä hiljeni, ja retkikunnan kiipeilijöistä oli jäljellä kaksi. Yhdellä oli Itävallan alppikerhon kautta hankittu vakuutus, joka oikeutti helikopterievakuointiin. Niinpä hän odotteli kyytiä päivystäen kukkulalla iltapäivän ja seuraavan aamupäivän. Minä, joka olin jo käyttänyt lentokiintiöni, valmistauduin kävelemään parin päivän matkan Luklaan.

Iltapäivällä taas rymisi Lho Lan ja jääputouksen väliltä Everestin länsiharjanteelta jäävyöry, jollaisen ei soisi osuvan yhtään lähemmäksi leiriä.

Kyytiä odotellaan helikopterikukkulalla.
Odotellaan kyytiä, kyllästytään, tarinoidaan.

julkaisi

tämän aihepiiriin

kuuluvan jutun.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *