12.4.2015
Näitä juttuja kirjoitellessa tulee usein tarve tarkistaa kylien, vuorien ja jokien nimiä. Pöljyyttäni en ostanut koko vaellusreitin kattavaa paperikarttaa, ja omistamani Everestin seudun kartta loppuu etelässä Pangbochen ja Ama Dablamin kohdalle. Googlen ja Applen karttapalvelut toimivat parhaiten, kun haluaa tarkastella kolmiulotteista mallinnettua maastoa, mutta satelliittikuvat on turhan usein otettu pilvisellä säällä ja karttamerkinnät ja paikannimet ovat usein suorastaan kehnot.
Havaitsin Open Street Mapin nimiasioissa parhaaksi. Ehkä rupean jopa linkittämään siihen, kunhan opin käyttämään.
Kartasta on apua, kun selvittää myöhemmin, mitä matkalla tuli kuvattua. Yllä oleva kuva on otettu polulta jonkin matkaa Namchesta pohjoiseen tai luoteeseen, ehkä tästä (en pitänyt taskutieturin GPS-tallennusta päällä eikä minulla ole erillistä laitetta, vaan olen pudotellut kuvat kartalle jälkeenpäin). Suunta on suunnilleen luode. Vuoren hyllyllä oleva kylä on Phortse ja lumihuippuinen vuori Tawoche. Karttaa katsomalla selviää, että kylään on nelisen kilometriä ja kylästä vuorenhuippuun vielä kuutisen kilometriä, vaikka vuori näyttääkin kohoavan aivan kylän takana.
Namchesta pitää laskeutua satoja metrejä Phunki Thangan kyläpahaseen, jossa mennään Dudh Koshi -joen yli, ja sitten on ankara nousu Tengbocheen. Melkein koko voitettu korkeus on sitten taas luovutettava, jotta päästään Imja Khola -joen varteen ja yli, ja noustava taas Pangbocheen. Päivän nettovoitto taitaa jäädä pariinsataan metriin.
Jangbu onnistuu hankkimaan ryhmämme neljä ensiksi saapunutta sisälle luostarin temppeliin. Riisun kengät ja astun sisään viimeisenä ja huomaan yhden toverin jo istuvan sisemmän oven pielessä meditoimassa. Yritän itsekin henkistyä, mutta epäonnistun. Jangbun mallin mukaan liikumme salissa määrättyyn suuntaan ja koetamme suorittaa kumarrukset tyylikkäästi. Lopuksi – tietenkin – luovutaan sopivasta määrästä seteleitä. Nolottaa.
Myöhemmin saapuneet retkitoverit ovat sillä välin ehtineet maanläheisesti kahvilan pöytiin. Kyllä kakkukahvi sittenkin Buddhan voittaa.
Tengbochen mäen päivän puolella kuljimme mänty- ja rhododendronmetsässä. Pohjoispuolella laskeudutaan naavaiseen lehtimetsään. Melkein juoksen mäen alas, ohi Debochen nunnaluostarin ja majatalojen.
Kaikki majatalot ovat samanlaisia: ulkoseinät kivestä ladottuja, makuuhuoneet pieniä vanerikoppeja. Teehuoneen seiniä kiertävät pehmustetut penkit ja pulpettimaiset pöydät. Keskellä on kamiina. Illan hämärtyessä kamiinaan sytytetään tuli kuivatusta lannasta ja yksinkertaisten ikkunalasien eteen vedetään verhot.
- 7.4. Kathmandu: byrokraattinen rituaali
- 8.4. Kathmandu: koulutusta ja kiipeilykauppoja
- 9.4. Kathmandu–Lukla–Phakding: lento ja kävelyn alku
- 10.4. Phakding–Namche: juhtia ja riippusiltoja
- 11.4. Namche ja näköala Everestille
- 12.4. Namche–Pangboche ja Tengbochen luostari
- 13.4. Pangboche, lumi ja pyhä mies
- 14.4. Pangboche–Dingboche: Ama Dablamin sivuitse
- 15.4. Chukhung ja Lhotsen eteläseinän sankarit
- 16.4. Dingboche–Lobuche: kylä maailman reunalla
- 17.4. Lobuche – Gorak Shep – perusleiri: vuorten syliin
- 18.4. perusleiri: asetutaan taloksi
- 19.4. perusleiri: puja
- 20.4. Pumorin rinteillä
- 21.4. perusleiri: huoltopäivä
- 22.4. käynti jääputouksessa
- 23.4. jääharjoittelu
- 24.4. valmistautumista tositoimiin
- 25.4. jääputous, ykkösleiri ja järistys
- 26.4. ykkösleiri: epätietoisuutta
- 27.4. ykkösleiri: helikopterien hurinaa
- 28.4. ykkösestä perusleiriin
- 29.4. perusleiri: väki vähenee, olo ankenee
- 30.4. perusleiri–Pangboche: nyt riitti
- 1.5. Pangboche–Namche: some ja omenatorttu
- 2.5. Namche–Lukla: lentoa odotellessa
- 3.5. Lukla–Kathmandu
- 4.5. Kathmandu: kakkua, kahvia ja pitsaa
- 5.5. Kathmandu: raportti ministeriölle
- 6.5. Kathmandu: näin kulutan aikaa
- 7.5. Kathmandu–Helsinki
Vastaa