Risassa kaupungissa

4.5.2015

Puut kukkivat violetteina ja keltaisina keväisessä Kathmandussa. Laaksoa ympäröivät kukkulat näkyvät parhaiten aamulla, myöhemmin päivällä ne häämöttävät sinertävän autereisen hunnun lävitse.

Hotellin viereisen talon katolla on vedenlämmitysjärjestelmä hieman kärsinyt. Pari lämmönkeräintä näyttää olevan rikki. Suhteellisen pieniä huolia siis, kun naapurissa on kokonainen talo romahtanut.

Herään liian aikaisin ja kävelen toimettomana kaupungilla. Kun kaupat aukeavat, hankkiudun eroon metallitavarastani. Viikko, jona retkensä keskeyttäneet kiipeilijät pakenevat kilvan kohti kotimaitaan, ei taida olla aivan paras aika yrittää myydä käytettyjä vuorikiipeilyvälineitä takaisin kauppiaille. Suora hakkuni menee kyllä tappiolla, mutta olenkin ajatellut hankkia uudet tekniset hakut ja käyttää sellaisia tulevilla retkillä. Kun maasto käy liian jyrkäksi sauvoille, se on tarpeeksi jyrkkää kiipeilyhakulle.

Pysyttelen Thamelin turistialueella, sillä olen kuullut, että muualla kaupungissa on pahempia järistystuhoja. Historiallinen keskusaukio Durbar Square kuuluu kärsineen pahoin. Tässä ja tässä on myöhempiä yhteenvetoja siitä, mitkä merkittävät rakennukset ovat sortuneet ja mitkä säästyneet.

Thamelissakin yksittäiset, etenkin vanhemmat talot ovat kärsineet. Täällä on tapana rakentaa kiinni toisiinsa monta kerrosta korkeita mutta hyvin kapeita taloja, ja kun järistys rikkoo yhden talon alemmat kerrokset, se voi jäädä konkelona nojaamaan naapureihinsa. Tällainen outo näky tulee vastaan J. P. Roadilla, ja päätänkin kääntyä takaisin ennen Everest Steakhousea.

Kulutan aikaa kahviloissa, joissa on langaton nettiyhteys. Tunnit kuluvat kahvikupillisten, kakkupalojen ja taskutieturin ääressä. Illalla menen taas pitsapaikkaan, jossa olen tunnistavinani viimevuotisen Everestin helikopterikiipeilijän seurueineen.

Ensimmäistä kertaa koko retken aikana minulle tullaan kadulla kaupustelemaan huimausaineita. Ehkä leppoisat savut rentouttaisivatkin järinästä pingottuneita hermoja, mutta hylkään tarjouksen ja tyydyn lailliseen Everest-olueen.

• 7.4. Kathmandu: byrokraattinen rituaali
• 8.4. Kathmandu: koulutusta ja kiipeilykauppoja
• 9.4. Kathmandu–Lukla–Phakding: lento ja kävelyn alku
• 10.4. Phakding–Namche: juhtia ja riippusiltoja
• 11.4. Namche ja näköala Everestille
• 12.4. Namche–Pangboche ja Tengbochen luostari
• 13.4. Pangboche, lumi ja pyhä mies
• 14.4. Pangboche–Dingboche: Ama Dablamin sivuitse
• 15.4. Chukhung ja Lhotsen eteläseinän sankarit
• 16.4. Dingboche–Lobuche: kylä maailman reunalla
• 17.4. Lobuche – Gorak Shep – perusleiri: vuorten syliin
• 18.4. perusleiri: asetutaan taloksi
• 19.4. perusleiri: puja
• 20.4. Pumorin rinteillä
• 21.4. perusleiri: huoltopäivä
• 22.4. käynti jääputouksessa
• 23.4. jääharjoittelu
• 24.4. valmistautumista tositoimiin
• 25.4. jääputous, ykkösleiri ja järistys
• 26.4. ykkösleiri: epätietoisuutta
• 27.4. ykkösleiri: helikopterien hurinaa
• 28.4. ykkösestä perusleiriin
• 29.4. perusleiri: väki vähenee, olo ankenee
• 30.4. perusleiri–Pangboche: nyt riitti
• 1.5. Pangboche–Namche: some ja omenatorttu
• 2.5. Namche–Lukla: lentoa odotellessa
• 3.5. Lukla–Kathmandu
• 4.5. Kathmandu: kakkua, kahvia ja pitsaa
• 5.5. Kathmandu: raportti ministeriölle
• 6.5. Kathmandu: näin kulutan aikaa
• 7.5. Kathmandu–Helsinki